Terveys

Faaraokoira ei kuulu Suomen Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan. Rodun edustajille kuitenkin tehdään säännöllisesti lonkka-ja  kyynärkuvauksia, polvi- ja silmätutkimuksia sekä sydänkuunteluita. Terveystutkittujen koirien osuus on melko pieni, mutta koiria on alettu tutkia enemmän kuin aikaisemmin. Rodun pienen lukumäärän ja toisaalta hyvän terveystilanteen vuoksi jalostuskoirille ei ole asetettu raja-arvoja. Kasvattajat ovat käyttäneet jalostukseen sekä tutkittuja että tutkimattomia koiria. 

 

Vuosina 2013-2022 syntyneistä Suomessa virallisesti tutkituista faaraokoirista 93% on ollut polviltaan terveitä. Koiria, joilla on todettu patellaluksaatio, ei ole käytetty Suomessa jalostukseen. Aikaisemmin vika on yhdistetty riittämättömiin takakulmauksiin, mutta nykyään yhteyttä ei pidetä enää ilmeisenä, sillä vikaa on ollut myös rodunomaisesti kulmautuneilla yksilöillä. Patellaluksaation esiintyvyys on toistaiseksi varsin alhainen, mutta vian mahdollisuus on pidettävä mielessä, ja kasvattajia edelleen kannustettava polvien tutkimiseen.

 

Virallisten terveystutkimusten perusteella faaraokoira on hyvin terve rotu, jossa luusto- tai silmäsairaat yksilöt ovat poikkeuksia. Nämä sairaudet eivät myöskään johda koirien lopettamiseen. Erilaiset allergiat, herkkyydet ja autoimmuunisairaudet saattavat kuitenkin olla lisääntymässä, ja niitä jotkin yksilöt myös oireilevat niin rajusti, että koiran hyvinvoinnin voidaan katsoa olevan vaarassa. (Lähde: Faaraokoirien JTO )​

​

Vuoden 2024 aikana faaraokoirille on kirjattu kennelliiton jalostustietojärjestelmään yhteensä 36 terveystutkimustulosta. Tuloksissa on ilmennyt jonkin verran vaihtelevuutta, lonkkatulosten vaihdellessa normaalista lievään tai kohtalaiseen dysplasiaan. Selkälausuntojen määrä on ollut kasvussa vuoden 2024 aikana ja lausunnot ovat vaihdelleet normaalista lievään 2 tai 3 asteen spondyloosiin, yhdellä koiralla on todettu välimuotoinen lanneristinikama. Terveystutkittujen koirien osuus koko populaatiosta on kuitenkin edelleen melko pieni. Suomen Faaraokoirat ja Ibizanpodencot ry seuraa rodun terveystilannetta ja kannustaa jäseniään terveystutkimaan koiriaan edelleen. 

​

Lisätietoa selkäkuvauksista: Suomen Kennelliitto​

​

 

Ibizanpodenco karkeakarvainen & lyhytkarvainen

 

Ibizanpodencotkaan  eivät  kuulu kennelliiton PEVISA-ohjelmaan. Rodun edustajille teetetään kuitenkin säännöllisesti lonkka-, kyynär-, silmä- ja polvinivel tutkimuksia. Terveystutkittujen koirien osuus on melko pieni, mutta tulokset ovat olleet hyviä. Rodun pienen lukumäärän ja toisaalta hyvän terveystilanteen vuoksi jalostuskoirille ei ole asetettu raja-arvoja. Kasvattajat ovat käyttäneet jalostukseen pääsääntöisesti tutkittuja koiria, mutta monesti ulkomaista urosta käytettäessä terveystutkimukset jäävät puuttumaan. 

 

Kaikki tutkitut ibizanpodencot ovat kyynärpäistään terveitä. Tutkittujen prosentuaalinen osuus kaikista 1988-2017 syntyneistä koirista on kovin alhainen, vain 13%. Polvia on tutkittu hieman paremmalla prosentuaalisella osuudella. 26% kaikista 1988-2017 syntyneistä koirista kävi virallisessa polvi tutkimuksessa ja kahdella tutkitulla koiralla oli kyynärtulos 1. Toisella tulos oli mediaalinen 1/0 ja toisella mediaalinen 1 / mediaalinen 1. Koiria, joilla on todettu patellaluksaatio, ei ole käytetty Suomessa jalostukseen.

 

Ibizanpodencoilla tavataan yleisimmin erilaisia allergioita, ruoka-aineyliherkkyyksiä, tapaturmia sekä kasvaimia ja hammaspuutoksia. Kasvaimet ovat pääsääntöisesti rasvapatteja. Hammaspuutoksia esiintyy jonkin verran, yleensä esiintyy yhden tai useamman välihampaan puuttumista. Jonkin verran on tullut ilmi koiria, joilla on ylimääräisiä hampaita. Purentavikoja ei ole raportoitu.

 

Lähde & lisätietoa:  Ibizanpodencojen JTO 2020-2025